Hyvätkin reissut loppuu joskus ja näköjään tämäkin.
Ei kai, oli varsin hauska reissu taas, sairasteluista huolimatta. Kuuba ainakin jäi tosi positiivisena mieleen ja Meksiko oli aika neutraalitapaus. Usa sitten taas juurikin sellainen mitä odottaa saattaa.
Yksinkertainen maa, yksinkertaisille ihmisille. Tosin varsinkin New Yorkin osoite- ja katujärjestelmä on sellainen joka pitäisi kopioida ihan kaikkiin maailman kaupunkeihin. Sen helpommaksi ei suunnistamista voi suurkaupungissa tehdä. Suosittelen lämpimästi tutustumaan.
Mitäs sitten, vatsakin rauhoittui jo jenkeissä. Ainoastaan kuuppa on vieläkin ihan sekaisin. Olen pitänyt sitä Jet Lagia ihan paskapuheena, mutta kyllä sekin mielipide muuttui, kun kohdalleen osui. Eli tää viikko on mennyt joka aamu herätessä 4-5:n aikoihin, eikä puhettakaan enää nukahtamisesta. Ehkä se kello tästä vielä kääntyy...
Reissulta paluumorkkiksesta ei tietenkään pääse yli, ellei aloita samantien suunnittelemaan seuraavaa reissua. Vaihtoehtoja on tietenkin tässä vaiheessa miljoona. Loppuvuodesta olisi tosiaan se lähes puolenvuoden loma joka jatkuu ensi vuoden puolelle. Silloin pitäisi toteuttaa se ensimmäinen maailmanympärimatka. Mutta se on niin toivottoman kaukana, että jotain pitää keksiä sitä ennenkin.
Ehkä junalla Venäjän ja Mongolian läpi Kiinaan pääsiäisenä? Taikka sitten heinäkuussa Amerikan rannikolta rannikolle autoilua? Taikka sitten jonnekkin muualle ja ihan joskus toiste.
Ainakin pari pidempää viikonloppureissua sattuu tähän keväälle, tosin niiden kohteet on vielä päättämättä. Ainoastaan peruskriteerit on selvillä, halvalla perille ja maa jossa ei ole vielä tullut käytyä. Niitäkin on vielä ihan liikaa, ettei jaksa edes ruveta laskemaan.
Loppu.
perjantai 16. tammikuuta 2009
sunnuntai 11. tammikuuta 2009
Amsterdam
Kotiinpain aiti... Kuten Reetukin jo aikoinaan laulussaan totesi.
Ollaan nyt Amsterdamin lentokentalla ja odotellaan lentoa Helsinkiin. Aika raskasta kun yhta-akkia siirretaan kelloa 7h:lla eteenpain, jotenkin jai younet aika vahille. Tassa vaiheessa pitaisi varmaan kierrella kauppoja ja yrittaa ostaa niita tuliaisia, jos edes vahaakaan kiinnostaisi ja jaksaisi. Joten enpas ostakkaan kenellekkaan mitaan.
Olkaa silti huoleti, postikortitkin lahetin jo New Yorkin kentalta eilen kun oltiin takasinpain lahdossa. Ettei vaan olisi jaanyt viime tippaan. Tosin jos sita kuuluisaa viime tippaa ei olisi, moni asia jaisi vallan tekematta. Ainakin meikalaiselta.
Niin ne lomat aina vaan loppuu kesken.
Ollaan nyt Amsterdamin lentokentalla ja odotellaan lentoa Helsinkiin. Aika raskasta kun yhta-akkia siirretaan kelloa 7h:lla eteenpain, jotenkin jai younet aika vahille. Tassa vaiheessa pitaisi varmaan kierrella kauppoja ja yrittaa ostaa niita tuliaisia, jos edes vahaakaan kiinnostaisi ja jaksaisi. Joten enpas ostakkaan kenellekkaan mitaan.
Olkaa silti huoleti, postikortitkin lahetin jo New Yorkin kentalta eilen kun oltiin takasinpain lahdossa. Ettei vaan olisi jaanyt viime tippaan. Tosin jos sita kuuluisaa viime tippaa ei olisi, moni asia jaisi vallan tekematta. Ainakin meikalaiselta.
Niin ne lomat aina vaan loppuu kesken.
torstai 8. tammikuuta 2009
New York, New York...
Paastiinpa tanne.
Pikkuisen oli ajamista, kun auton trippimittari nayttaa talla hetkella karvan yli 2000ml. Hyvinhan tuo silti sujui 4:aan paivaan ja matkallakin tuli nahtya vaikka mita. Hyvan auton tyrkkasivat vuokraamosta nimittain Chevrolet Impalan ja 09 vuoden mallia, silla kelpasi paastella mailin jos toisenkin.
Memphisissa tuli poikettua tietenkin siella Gracelandin porteilla, seka B.B.Kingin bluesklubilla. Kaupunki sinansa ei ollut juuri kummoinenkaan, mutta sinne blueskadulle pitaa paasta uudestaan ja oikein ajan kanssa. Sielta matkamme jatkui pikku pysahdyksen jalkeen Nashvilleen.
Nashvillesta syoksyimme tuulispaana kohti Washingtonia jossa tulikin kahlattua naita perus nahtavyyksia lapi (valokuvattua lahinna auton ikkunan lapi, kuten kunnon turistin kuuluukin.) Harmi vaan, etta valkoista taloa emme paasseet nakemaan, kun poliisi oli eristanyt sen parin korttelin alueelta joka suuntaan. Mitakohan mahtoivat puuhastella?
Tanaan saavuimme Philadelphian lapi tanne New Yorkkiin ja huomenna pitaisi kiertaa hiukan nahtavyyksia, palautella vuokra-auto ja menna illalla jakismatsiin. Philadelphia vaikutti ainakin akkiseltaan naista 'isoista' kaupungeista kaikista viihtyisimmalta.
Melkoinen tapaus tamakin maa.
Taalla jos jossain ihminen oppii vihaamaan pikaruokaketjuja alle 2vrk. Niita on aivan jarkyttava maara. Ettei sinansa tarvitse enaa ihmetella paikallisten ruumiinrakennetta (nimim. sotilaankadun adonis.) Rekkojakin on tienpaalla ihan alyttomasti, mutta niista ei sinallaan ole juurikaan harmia, ne kun ajelevat ainakin sen saman 65-70ml minka osavaltion laki sallii.
Maitokin myydaan taalla gallonan purkeissa ja se maksaa sellainen n.4$ vrt. bensaan joka maksaa 1,59$. Hauska kuunnella paikallisten kauhutarinoita siita, kun vahan aikaa sitten bensa maksoi enemman kuin maito, voitteko kuvitella! meinasi ruveta ihan vahan naurattamaan.
Vaikken sinansa mikaan ekoituhippi olekkaan, enka oikeastaan kovin lahellakaan sita. Niin tama paikallisten paivassa tuottama roska-/jatemaara on jotain aivan kasittamatonta. Samoin kuin naiden kuluttama energia- ja polttoainemaara. Totesimmekin yhdessatuumin, ettei tama maa ja tulevaisuus sovi samaan lauseeseen.
Laskettiin Mikon kanssa, etta ollaan ryypatty talla reissulla jo perati 5:na paivana. Ettei ihan tajuttomasti oo tuo lystinpitokaan lapasesta lahtenyt. Jotenkin aika merkillista, kun kotopuolessa tuo luku olisi varmasti vahintaankin kaksinkertainen. Uskokaa tai alkaa.
Ny maate.
Pikkuisen oli ajamista, kun auton trippimittari nayttaa talla hetkella karvan yli 2000ml. Hyvinhan tuo silti sujui 4:aan paivaan ja matkallakin tuli nahtya vaikka mita. Hyvan auton tyrkkasivat vuokraamosta nimittain Chevrolet Impalan ja 09 vuoden mallia, silla kelpasi paastella mailin jos toisenkin.
Memphisissa tuli poikettua tietenkin siella Gracelandin porteilla, seka B.B.Kingin bluesklubilla. Kaupunki sinansa ei ollut juuri kummoinenkaan, mutta sinne blueskadulle pitaa paasta uudestaan ja oikein ajan kanssa. Sielta matkamme jatkui pikku pysahdyksen jalkeen Nashvilleen.
Nashvillesta syoksyimme tuulispaana kohti Washingtonia jossa tulikin kahlattua naita perus nahtavyyksia lapi (valokuvattua lahinna auton ikkunan lapi, kuten kunnon turistin kuuluukin.) Harmi vaan, etta valkoista taloa emme paasseet nakemaan, kun poliisi oli eristanyt sen parin korttelin alueelta joka suuntaan. Mitakohan mahtoivat puuhastella?
Tanaan saavuimme Philadelphian lapi tanne New Yorkkiin ja huomenna pitaisi kiertaa hiukan nahtavyyksia, palautella vuokra-auto ja menna illalla jakismatsiin. Philadelphia vaikutti ainakin akkiseltaan naista 'isoista' kaupungeista kaikista viihtyisimmalta.
Melkoinen tapaus tamakin maa.
Taalla jos jossain ihminen oppii vihaamaan pikaruokaketjuja alle 2vrk. Niita on aivan jarkyttava maara. Ettei sinansa tarvitse enaa ihmetella paikallisten ruumiinrakennetta (nimim. sotilaankadun adonis.) Rekkojakin on tienpaalla ihan alyttomasti, mutta niista ei sinallaan ole juurikaan harmia, ne kun ajelevat ainakin sen saman 65-70ml minka osavaltion laki sallii.
Maitokin myydaan taalla gallonan purkeissa ja se maksaa sellainen n.4$ vrt. bensaan joka maksaa 1,59$. Hauska kuunnella paikallisten kauhutarinoita siita, kun vahan aikaa sitten bensa maksoi enemman kuin maito, voitteko kuvitella! meinasi ruveta ihan vahan naurattamaan.
Vaikken sinansa mikaan ekoituhippi olekkaan, enka oikeastaan kovin lahellakaan sita. Niin tama paikallisten paivassa tuottama roska-/jatemaara on jotain aivan kasittamatonta. Samoin kuin naiden kuluttama energia- ja polttoainemaara. Totesimmekin yhdessatuumin, ettei tama maa ja tulevaisuus sovi samaan lauseeseen.
Laskettiin Mikon kanssa, etta ollaan ryypatty talla reissulla jo perati 5:na paivana. Ettei ihan tajuttomasti oo tuo lystinpitokaan lapasesta lahtenyt. Jotenkin aika merkillista, kun kotopuolessa tuo luku olisi varmasti vahintaankin kaksinkertainen. Uskokaa tai alkaa.
Ny maate.
maanantai 5. tammikuuta 2009
One night, live in Austin, Texas!
Paivitellaanpas tannekkin hieman kuulumisia.
Lahdettiin 2.1 bussilla Playa Del Carmenista Cancuniin n.(1h) ja seuraavana yona lennettiin suoraan Meksikon pohjoisosiin Monterreyyn (2,5h). Sielta otettiin pari bussia (3h+13h) ja saavuttiin 3.1 illalla jenkkeihin San Antonioon. Matka meni sinansa vallan hyvin, ma oksentelin alkumatkan ja sitten tehtiin lapysta Marin kanssa vaihto ja Mari laattas loppumatkan. Onneksi tasapuolisuuden nimissa kaikilla oli kuitenkin vatsa muutenkin sekaisin. Tanaan Vuokrattiin sitten auto ja Mikko korotteli silla varsin vaikuttavat 500 mailia, eika tullut kuin yhdet ylinopeussakot (20ml ylinopeutta ja 220$, eli ei sinallaan kovin paha.)
Tullistakin rapsahti 6$/nuppi sakkoa kun kuljetettiin sikareita mukana. Mitaan Kuubalaisia tuotteita ei saa kuulemma tuoda maahan. Silti ottivat vaan sikarit pois, kun kysyin laatikosta, etta eikos tamakin ole Kuubassa tehty, niin se ei kuulemma haitannut. Noh saatiinpahan ainakin kalliit laatikot matkamuistoksi.
Sinansa varsin mainittavan arvoinen paiva, etta ensin matkalla tuli poikettua Austinissa ja tuli nahtya Stevie Ray Vaughanin patsas. Sen jalkeen reittimme kiersi Dallasin kautta, jossa kavimme morjestamassa hautausmaan portilla jonne kyseinen herra on haudattu. Harmikseni oli sen verran myoha, ettei kannattanut lahtea pimealta hautuumaalta sita etsimaan. Joka tapauksessa oli varsin vaikuttavaa.
Taalla Amerikassa on muuten todella kylma.
Saavuttiin juurikin tanne Arkansasin osavaltioon majoittumaan tallaiseen tienvarsi motelliin. Huomenna olisi tarkoitus jatkaa matkaa kohti New Yorkia, tosin matkaa on viela sellainen 1300 mailia, joten menee ehka viela paiva jos toinenkin. Matkalla pysahdytaan ainakin Memphisissa, jossa on vaikka mita nahtavaa (mm. blueskatu, Graceland...)
New Yorkissa pitaisi kuitenkin olla 8.1 jolloin illalla on se nhl-matsi New Jersey devils vastaan Atlanta Trashers tai jotain. Autohan palautamme sitte lentokentalle, jahka poistumme maasta. Onneksi dollarin kurssi on lahtenyt sen verran alamakeen, etta kaikki on edes hieman halvempaa. Gallona bensaa maksaa taalla sellaiset 1,5$ eli kaytannossa sellainen 30c litra. Ei kovin paha.
Nyt on mentava nukkumaan, etta jaksaa huomennakin istua autossa.
Lahdettiin 2.1 bussilla Playa Del Carmenista Cancuniin n.(1h) ja seuraavana yona lennettiin suoraan Meksikon pohjoisosiin Monterreyyn (2,5h). Sielta otettiin pari bussia (3h+13h) ja saavuttiin 3.1 illalla jenkkeihin San Antonioon. Matka meni sinansa vallan hyvin, ma oksentelin alkumatkan ja sitten tehtiin lapysta Marin kanssa vaihto ja Mari laattas loppumatkan. Onneksi tasapuolisuuden nimissa kaikilla oli kuitenkin vatsa muutenkin sekaisin. Tanaan Vuokrattiin sitten auto ja Mikko korotteli silla varsin vaikuttavat 500 mailia, eika tullut kuin yhdet ylinopeussakot (20ml ylinopeutta ja 220$, eli ei sinallaan kovin paha.)
Tullistakin rapsahti 6$/nuppi sakkoa kun kuljetettiin sikareita mukana. Mitaan Kuubalaisia tuotteita ei saa kuulemma tuoda maahan. Silti ottivat vaan sikarit pois, kun kysyin laatikosta, etta eikos tamakin ole Kuubassa tehty, niin se ei kuulemma haitannut. Noh saatiinpahan ainakin kalliit laatikot matkamuistoksi.
Sinansa varsin mainittavan arvoinen paiva, etta ensin matkalla tuli poikettua Austinissa ja tuli nahtya Stevie Ray Vaughanin patsas. Sen jalkeen reittimme kiersi Dallasin kautta, jossa kavimme morjestamassa hautausmaan portilla jonne kyseinen herra on haudattu. Harmikseni oli sen verran myoha, ettei kannattanut lahtea pimealta hautuumaalta sita etsimaan. Joka tapauksessa oli varsin vaikuttavaa.
Taalla Amerikassa on muuten todella kylma.
Saavuttiin juurikin tanne Arkansasin osavaltioon majoittumaan tallaiseen tienvarsi motelliin. Huomenna olisi tarkoitus jatkaa matkaa kohti New Yorkia, tosin matkaa on viela sellainen 1300 mailia, joten menee ehka viela paiva jos toinenkin. Matkalla pysahdytaan ainakin Memphisissa, jossa on vaikka mita nahtavaa (mm. blueskatu, Graceland...)
New Yorkissa pitaisi kuitenkin olla 8.1 jolloin illalla on se nhl-matsi New Jersey devils vastaan Atlanta Trashers tai jotain. Autohan palautamme sitte lentokentalle, jahka poistumme maasta. Onneksi dollarin kurssi on lahtenyt sen verran alamakeen, etta kaikki on edes hieman halvempaa. Gallona bensaa maksaa taalla sellaiset 1,5$ eli kaytannossa sellainen 30c litra. Ei kovin paha.
Nyt on mentava nukkumaan, etta jaksaa huomennakin istua autossa.
perjantai 2. tammikuuta 2009
Washington -> Mexico
Ola! I brushed up my english in Bow, WA for about a week, so I might as well keep doing it :) I had the most amazing X-mas in Bow with the Sweaneys. Up in the mountains, where Patty and Dan moved about two years ago, we had snow up to our knees! I quess there is just so much snow in the world to give around... Jessicas son, Kieran, has turned out to be a character and I had this six year old correcting my english daily - can´t think of a better way to learn it though ;)
As Tero wrote, I changed my flight from Mexico City to Cancun and found my way to Playa Del Carmen two (or has it been three...) days ago. Mikko was waiting for me at the airport, in the wrong terminal for a while - long enough to make me think that I´m in the wrong place! All turned out good though :)
I found myself suffering one of the worst hangovers in New Years Eve, but got around it and had a fun, fun, fun time yesterday. Today, Mikko and Tero, have had their share of the hangover, and I´ve been almost alright.
We still haven´t figured out where to go tomorrow, so I better get to it! Happy New Year 2009 to all, It has to be a better one!
As Tero wrote, I changed my flight from Mexico City to Cancun and found my way to Playa Del Carmen two (or has it been three...) days ago. Mikko was waiting for me at the airport, in the wrong terminal for a while - long enough to make me think that I´m in the wrong place! All turned out good though :)
I found myself suffering one of the worst hangovers in New Years Eve, but got around it and had a fun, fun, fun time yesterday. Today, Mikko and Tero, have had their share of the hangover, and I´ve been almost alright.
We still haven´t figured out where to go tomorrow, so I better get to it! Happy New Year 2009 to all, It has to be a better one!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)